Joulutunnelmia

Ensinnäkin pahoittelut radiohiljaisuudesta! Joulu on rauhoittumisen aikaa, mutta on se kyllä aika kiireistäkin. Ja sitten avataan lahjat ja sieltä paljastuu tälle äidille paras joululahja, joka on varmasti hitti: kirja ja suklaata. Niitä ei sitten lasketa kädestä ennen kuin kirja on luettu kannesta kanteen. Tänä vuonna lukeminen vaan kesti vähän kauemmin kuin ennen. Arvannette varmaan, että miksi!

Nyt on kuitenkin ensimmäinen joulu(aatto) vietetty omassa uudessa kodissa. Täytyy kyllä sanoa, että ensi vuonna kaikki sujuu varmasti paremmin, koska tänä vuonna kaikenlaiseen säätämiseen kului paljon aikaa. Kuuselle piti löytää oikea paikka, samoin joulukoristeille, sankka joukko ihmisiä "piti" kutsua kylään joulukahville ja samalla tutustumaan meidän uuteen kotiin. Lisäksi meillä oli ensimmäinen lapsellinen joulu, joka jo pelkästään lisäsi säätämista jonkin verran.

Kaikesta säätämisestä huolimatta joulun tunnelma säilyi ja saimme rauhoittua perheen kesken. Meidän kummankin vanhemmat asuvat samassa kaupungissa, samoin siskoni perheineen sekä isoäitini, joten saimme nauttia kaikkien läheisten seurasta. Tytöntyllerö ei ihan vielä, nyt kymmenkuisena, perustanut lahjoista. Lahjapaperit olivat melkein kivempia kuin itse lahja paperin sisällä! Joulukuusikin on saanut olla rauhassa. Onneksi siis päädyimme hankkimaan ihan oikean rehdin suomalaisen ja samasta kaupungista kaadetun kuusen. Emmimme sitä nimittäin jonnin verran, koska pelkäsimme tytön roikkuvan 24/7 kiinni kuusessa.

Vaikka joulunaika onkin lempiaikaani vuodesta, ja joulukinkku melkeinpä lempiruokaani, on toisaalta helpotus, että joululaatikot, kinkku ja muut jouluruuat ovat jääkaapistamme loppu-slut. Joulun tunnelma silti jatkuu Nuutin-päivään asti, jolloin kuusi pääsee takaisin luontoon, mutta myös Nuutin-päivän jälkeen, sillä jouluvaloista en ihan vielä luovu. Ja miksi pitäisi? Ne piristävät mukavasti, kun ulkona on muuten niin pimeää. Vaikka nythän päivä jo pitenee.

Hyvää ja ihanaa uutta vuotta kaikille teille, jotka luette blogiani!