Aamulla leivoin italialaisen juustokakun kollegaltani saamallani reseptillä. Jumalaisen hyvää! Kuvaa ei ole, koska muistin kuvan ottamisen vasta sitten, kun kakku oli jo melkein syöty... Hups. Leivonnan ohessa katsoin keittiön lämpömittarista, kuinka lämmin/kylmä ulkona on. Mittariin paistoi suoraan aurinko ja asteita näytti ulkona olevan 33.7 (alla todiste).
En kuitenkaan vaihtanut bikineitä päälle ja hölvännyt aurinkorasvaa iholle. Sen sijaan pakkasin tytön vaunuihin ja koiran remmin päähän. Aivan ihana ulkoilukeli! Himppasen meinasi kyllä hiki nousta pintaan, kun vanhasta tottumuksesta talven jäljiltä laitoin pipon päähän, tumput käteen ja kaulaliinan kaulaan. No, ainakin vältyin petolliselta kevätviimalta, joka puhaltelee vaatteiden läpi!
Iltapäivällä päiväunien jälkeen päätimme lähteä ihan ex tempore vähän kiertelemään kauppoja. Matkaan tarttui (perinteisen ja luotettavan elohopealämpömittarin lisäksi) kosteantilan matto kylpyhuoneeseen pienentämään tytön kaatumisriskiä liukkaalla lattialla tai ainakin pehmentämään mahdollista muksahdusta. Löytyipä iloiseksi yllätykseksi kaupasta sisustustarrojakin ja sain vihdoin viimein eteisen välioveemme kauan haaveilemani tervetulotoivotuksen.
En kuitenkaan vaihtanut bikineitä päälle ja hölvännyt aurinkorasvaa iholle. Sen sijaan pakkasin tytön vaunuihin ja koiran remmin päähän. Aivan ihana ulkoilukeli! Himppasen meinasi kyllä hiki nousta pintaan, kun vanhasta tottumuksesta talven jäljiltä laitoin pipon päähän, tumput käteen ja kaulaliinan kaulaan. No, ainakin vältyin petolliselta kevätviimalta, joka puhaltelee vaatteiden läpi!
Iltapäivällä päiväunien jälkeen päätimme lähteä ihan ex tempore vähän kiertelemään kauppoja. Matkaan tarttui (perinteisen ja luotettavan elohopealämpömittarin lisäksi) kosteantilan matto kylpyhuoneeseen pienentämään tytön kaatumisriskiä liukkaalla lattialla tai ainakin pehmentämään mahdollista muksahdusta. Löytyipä iloiseksi yllätykseksi kaupasta sisustustarrojakin ja sain vihdoin viimein eteisen välioveemme kauan haaveilemani tervetulotoivotuksen.
Selasin kalenteria taaksepäin ja totesin, että tämä on ensimmäinen ja viimeinen ohjelmaton viikonloppupäivä maaliskuussa. Miksi näitä on niin harvoin? Mikä ihmeen kiire sitä muka aina on? No, joka tapauksessa: näitä lisää!
